Ajattelin kirjoittaa nyt muutamia faktoja joiden lähteenä on käytetty Rakennustieto Oy:n RT-korttia vuodelta 2014. Kortistoa käytetään esimerkiksi rakennussuunnittelussa tai vaikkapa oikeudessa jos lähdetään vääntämään rakenteen oikeellisuudesta. RT-kortisto on vain ohjeellinen mutta koska rakentamismääräyskokoelma eli laki antaa melko ympäripyöreitä määräyksiä kuten ”tulee käyttää hyväksi havaittuja ja toimivia työtapoja”, on RT-kortisto useissa tapauksissa ainoa kirjallinen lähde josta lähteä niitä hyviä rakennustapoja hakemaan. Käytännössä RT kortin mukainen rakenne on oikein tehty, mutta myös muunkinlainen rakenne voi sitä olla, nämä eivät ole niin mustavalkoisia asioita. Kuitenkin internet ja Esson baari on täynnä joka-alan asiantuntijoita jotka innokkaasti kertovat mitä ”laki” sanoo yms. Alla kuitenkin jotain johonkin perustuvaa faktaakin.
Ei tarvita. Yleensä ja lähestulkoon aina aluskate on järkevää asentaa (huom. oikein) mutta se ei ole
kuten monet väittävät. Oikein suunniteltuna rakenne saadaan ihan hyvän rakennustavan mukaan toteuttaa myös ilman. Lainaus RT-kortista 85-11158 vuodelta 2014:
Mahdollinen aluskatteen pois jättäminen edellyttää suunnitte-
lussa arviointia ottaen huomioon
• katon jyrkkyys
• alapuolisen tilan käyttötarkoitus
• yläpohjan lämmöneristävyys, ilmatiiviys, tuulettuvuus
• mahdolliset padotustilanteet vesikatolla (lumi ja jää)
• elinkaari
• avoin tuulettuva käyttöullakko
• korjausrakentamisen erityistarpeet
Kuten aikaisemmin mainitsin, rakentamismääräyksissä on yksittäisiä rakenteita käsitelty hyvin suppeasti, yleisluontoisesti tai ei lainkaan. Aluskatteesta löytyy kuitenkin yllättävänkin pitkä teksti joka on alla kokonaisuudessaan lainattuna. Tämän painavampaa tekstiä aluskatteen vapaaehtoisuudesta konesaumakatteella ei ole. Case closed.
Kyllä saa, ja kuten olen aiemmin maininnutkin se on jopa yleinen tapa suuremmissa uudisrakennuksissa. Eikä häiritse enää herkimpiä niin pahasti sateen ropina ja pellin paukkuminen myrskyllä kun on bitumikermi välissä. Tietenkin tämä kuten muutkin tavat toteuttaa katto vaativat omat suunnitelmansa. Kermin tulee olla pintasirotteeton ja polyesteri runkoinen. Nyt huomioikaa että kyseessä on erikoisratkaisu uudiskohteessa, tai saneerauskohteessa jossa koko kattopohja on uusittu. Konesaumakattoa ei pidä asentaa suoraan
ilman tuuletusrimoja.
Ei tarvitse olla kuin 22 mm. Se riittää hyvin ja käytännössä olen nähnyt kuinka aluskatteen ja pellin väliin jää silti ainakin 50 mm rako aluskatteen roikkuessa oikeaoppisesti ”pussilla”.
Lisäilen varmaan yllä olevan kaltaisia väitteitä myöhemmin lisääkin. Tämän artikkelin kommentointi osio voisi kuitenkin olla hyvä osio teknisille kysymyksille liittyen erityisesti konesaumakattoon ja siihen liittyviin rakenteisiin. Etsin sitten kysymyksiin vastaukset jostain ohjeistosta / määräyksistä enkä omasta päästäni.
8 Comments on "Faktaa ja fiktiota konesaumakatoista"
Suunnittelen mökkini vanhan peltikaton (aaltopelti-profiili) uusimista esim. konesaumakatoksi . Voiko vanhan peltiprofiilin jättää ns. aluskatteeksi ja lyödä ruoteet esim 28 mm suoraan pellin päälle . Näin vanhan purku jää pois , mökki on aina sateelta suojassa jne.
Moi. En mökin ollessa kyseessä kokonaan heti tyrmäisi ajatusta. En kuitenkaan itse kallistuisi sen puolelle, toisin kuin huopakaton jättämisessä pellin alle. Ensimmäisenä tulee mieleen uusien ruoteiden kiinnitys. Profiilipellin läpi on pitkä matka kattorakenteisiin, ja missä kunnossa ne ovat? Ruodelaudat pitäisi kiinnittää ehkä pitkillä harvakierteisillä ruuveilla. Ei ole kiva jos myrskyllä uusi katto lähtee lentoon kaikkine ruoteineen. Kahden pellin väliin on mahdollista saada järjestettyä sellaiset kosteusolot, että uudet ruoteet mätänevät muutamassa vuodessa. Tuuletuksen pitäisi olla hyvin mietitty ja toimivaksi toteutettu. Kaiken kaikkiaan vanhan peltikaton jättäminen uuden alle on vähän sellainen viritys missä haitat ja riskit ovat suuremmat kuin hyödyt. Pienehkön kesämökin vanhan katteen purkaa päivässä ja asentaa aluskatteen, jolloin mökki on säältä suojassa. Olenpa urakoitsijana yhdessä (pitkässä) päivässä tehnyt päälle vielä konesaumakatonkin. Sääsuojaus siis ei oikein käy perusteeksi pellin jättämiselle alle.
Terve!
Mitä vaihtoehtoja on konesaumakaton rännireunan viimeistelyyn? Olen nähnyt sellaisen jossa sauma lyödään päästä matalaksi ja taivutetaan reunan/tippalistan alle, mutta onko esimerkiksi sauman jättäminen pystyyn normaali ratkaisu?
Hei,
Sauman pystyyn jättäminen on mielestäni ihan yhtä normaali ratkaisu kuin kaataminen ja taivuttaminen alle. Lähinnä ulkonäkökysymys, mutta oikein loivilla katoilla alle taittaminen voi olla ohuesti perusteltua myös teknisistä syistä.
Taitettu sauma antaa ehkä hieman arvokkaamman ulkonäön, pystysaumahan näyttää samalta kuin lukkosaumakatossa Classic yms.
Hei! Meillä on 1969 rakennetussa omakotitalossa alkuperäinen konesaumakate, ja harkitsemme sen uusimista nyt 50 vuoden kohdalla. Katon loivaa kulmaa on hämmästellyt yksi jos toinenkin, 13 metrin pituisella lappeella kaatoa on noin 65 cm. Ruodelaudoitus on ilmeisesti väärin tehty, noin 30 cm jaolla, ja ilman mitään aluskatetta. Mikä olisi paras tapa tällaisen katon päivittämiseen, ja mahtaako kukaan enää tänä päivänä tehdä näin loivia konesaumakattoja? Pellin alle olen kuullut suositeltavan OSB-levyä ja huopaa, voisiko se toimia myös näin loivalla katolla? Olemme harkinneet myös kattomuodon muutosta, mutta sen kustannus tuntuu karkaavan pilviin, ja vaatii lisäksi sadevesien johtamiseen lisäjärjestelyjä. Kiitokset hyvistä infosivuista!
Moi! No onpa loiva katto! Aloitetaan siitä että tosi harva laudoitus, ihme jos ei ole lumen alla painunut joka lautavälistä. Ehkä pelastuksena on ollut vanhempi paksumpi pelti.
RT-kortisto antaa mahdollisuuden erityisratkaisuin kaltevuuteen 1:12. Tämä teidän kattonne on vielä sitäkin loivempi. Toki kortti on vain ohjeellinen, mutta teillä puhutaan jo lähes tasakatosta.
Loivalle katolle ehdottomasti paras ratkaisu alusrakenteeksi on juurikin umpinainen levytys ja huopa sen päälle. Teidän pitäisi teettää suunnitelma jollain pätevällä suunnittelijalla, ja jos hän tekee rakennusvalvonnan hyväksymän suunnitelman nykyiselle kaltevuudelle niin hyvä niin. Itse lähtisin kuitenkin kattokaltevuuden muutokseen. Senhän ei tarvitse olla valtavan suuri, esim. metrin korotus harjalla muuttaisi tilannetta paljon. Kokonaisuudessa kustannus on aika pieni. Valmiit kattoristikot ovat yllättävän halpoja! Joka tapauksessa tarvitsette ensin suunnitelman, jolle sitten haette rakennuslupaa. Ihan omasta päästä ei kannata korotusta lähteä tekemään, katon alusrakenteelta kun lumikuorman takia vaaditaan jonkinlaista lujuutta ja jäykkyyttä.
Erittäin karkeasti voisi heittää näin että jos kattoremontti kokonaisuudessaan maksaisi 20 000 €, niin uudet ristikot ovat siitä noin 2000 €.
Katto firma jätti kattoremontissa kattoruoteet kahden aluskatteen väliin. Onko oikein? Tuuletus? Kondenssivesi?
Vahvasti voin epäillä ettei ole oikein. Ehkä jotenkin ihmeessä tuuletuksen saa toimimaan noinkin, mutta epäilen. Kyseinen asennustapa laittaa ajattelemaan onkohan muuta asiat hoidettu kunnolla? Kamalia alukskate asennuksia olen taas nähnyt, läpiviennit vain suuria reikiä, ei nostettu lainkaan piipulle tai hormille. Ruoteet mustana, yläpohjassa sillä kohdalla villat märkänä.