Muistutus tärkeästä mutta usein unohdetusta ja laiminlyödystä aiheesta, sopiminen. Useimmat ihmiset teettävät taloihinsa useiden kymmenien tuhansien eurojen remontteja pelkällä suullisella sopimuksella ”remonttireiskan” kanssa. Kirjallista sopimusta ei muisteta, tajuta, osata tai jopa kehdata laatia, suomalaisesta kun tämä voi tuntua epäluottamuksen osoitukselta remontin tekijää kohtaan. Sitten jos ongelmia ilmenee, kuten rakennusalalla valitettavan usein, alkaa mahdoton syyttely ja selittely ja loputon vääntäminen asioista. Yhdellä etukäteen täytetyllä paperilla vältettäisiin suurin osa näistä vännöistä tai ainakin ne jäisivät hyvin lyhyiksi. Ammattitaitoinen rakennusliike tai yksityinen ammatinharjoittaja tekee automaattisesti kaikista töistään kirjallisen sopimuksen asiakkaan kanssa ihan rutiinilla. Se onkin lähtökohta ja aivan oikein koska työn teettäjä eli tilaaja on usein se maallikko niin rakennus-, kuin sopimusasioissakin. Tällä on myös kääntöpuolensa, maallikon on ensiarvoisen tärkeää tietää mitä allekirjoittaa kun hänelle sopimus esitellään. Käydään nyt läpi sopimuksen laatiminen ja sen tärkein sisältö. Ja loppuun yritän saada ladattavaksi valmiin sopimuspohjankin.

Urakkasopimuksen sisältö pienessä remontissa

Urakkasopimukseen liittyy pari tärkeää asiaa, olitpa sitten tilaajan tai työn suorittajan eli urakoitsijan roolissa. Sopimuksessa täytyy olla selkeästi kirjattuna kaikki tärkeimmät tiedot ja ne täytyy myös ymmärtää. Mitä sitten ovat nämä asiat jotka pienestä remontista tehtävästä sopimuksesta täytyy löytyä? Tehdään lista.

• Kuka ostaa ja keneltä yhteystietoineen eli sopijaosapuolet.
• Mitä ostaa, esim. katon uusiminen, kylpyhuoneremontti. Työ kannattaa kuvata mahdollisimman tarkasti tai viitata erilliseen työsuunnitelmaan.
• Miten tehdään. Vähintäänkin kannattaa kirjata että työ tehdään rakennusmääräyksiä ja hyvää rakennustapaa noudattaen sekä työhön liittyvien RT-korttien mukaisesti (hyvä viitata korttien numeroihin). RT-kortisto on maksullinen mutta voit ilmaiseksi tutustua korttien kuvauksiin rakennustiedon verkkosivuilla. RT-korteista kirjoitan joskus oman artikkelinsa.
• Milloin tehdään eli aikataulu. Työ alkaa xx.xx.xxxx ja on oltava valmis…
• Lisäksi kirjattavia teknisiä asioita voisivat olla: Materiaalit, kuka hankkii mitäkin. Jätteet, kumpi osapuoli hoitaa ne pois ja maksaa kaatopaikkakustannukset. Telineet ym. valmistelevat toimenpiteet, kumpi vastaa.
• Työturvallisuus. Tässä tarkkana! Työn tilaaja, eli ihan tavallinen omakotitalon asukas on hyvin pitkälti vastuussa työturvallisuudesta kun toimii rakennustyön tilaajana (rakennuttajana). Tätä vastuuta voi ainakin yrittää keventää kirjaamalla urakkasopimukseen että työmaan työturvallisuudesta vastaa urakoitsija (ja sieltä vielä joku nimetty henkilö). Työturvallisuus vaatii kyllä ihan oman artikkelinsa myöhemmin…
• Raha-asiat. Työn laadun jälkeen raha aiheuttaa toiseksi eniten erimielisyyttä. Kirjatkaa sopimukseen urakan kokonaishinta ja maksetaanko se yhdessä vai useammassa erässä? Jos useammassa niin mitkä ovat maksuperusteet? Esim: 1. erä 5000€ kun vanha katto on purettu ja aluskate asennettu. 2. erä 10 000€ kun uusi kate on asennettu ja hyväksytty ja työmaa siivottu.
• Seuraamukset. Jos toinen osapuoli ei tee sitä tai tätä, seuraa sitä tätä. Esim. Jos työ viivästyy sovitusta vähennetään jäljellä olevasta loppusummasta xx%  tai xx€ / alkava päivä.
• Lisä- ja muutostyöt. Kirjataan että kaikista lisä- ja muutostöistä on sovittava erikseen kirjallisesti tilaajan kanssa.
• Aliurakoitsijat. Tämä on hyvä kohta! Kirjatkaa suorittaako urakoitsija työn itse vai käyttääkö aliurakoitsijaa, ja jos käyttää ketä. Näin ei synny yllätyksiä. Tässä vaiheessa urakoitsija joutuu kovan paikan eteen jos tarkoitus oli teettää työ ulkomaalaisella alihankkijalla. Työn tilaaja taas kerkeää vielä perääntymään…
• Allekirjoitukset. Ja aika, paikka ja nimenselvennys…

Yhteenveto remontista tehtävän sopimuksen sisällöstä

Edellä oleva vaikuttaa ehkä vaikealta mutta eihän siinä rautalangasta väännettynä sovita kuin että kuka tekee ja kenelle, mitä tekee, millä hinnalla ja laadulla, ja mitä käy jos näin ei toimita. Helppoa. Muutama lause ja raksi ruutuun niin teillä on paperi johon kumpikin osapuoli voi vedota ongelmatilanteessa. Kirjallinen sopimus myös ennaltaehkäisee niitä ongelmia kun pelisäännöt ovat etukäteen sovitut ja selvät. Urakoitsijakin tietää mitä on allekirjoittanut ja todennäköisesti pyrkii työnsä sen mukaisesti toteuttamaan. Varsinkin kun rahaliikennekin on tähän sidottu. Edellisen vastakohtana valitettavan usein käytetty suullinen sopimus on sisällöltään kutakuinkin: joku tekee jotakin joskus jos sattuu huvittamaan, ja se voi maksaa mitä tahansa.

Sopimuspohja, valmis lomake pienurakkaan

Sori, ei vielä valmis. Mutta lisään sen tähän heti kun olen mahdollisimman yksinkertaisen sopimuspohjan laatinut.